Itsenaisyyspaiva oli ja meni, ja nyt on keksittava uusia syita juhlimiselle. Myos muut matkaajat yhtyivat iloon juomalla kaljaa (oli tyydyttava Soliin kun Karjalaa ei ollut saatavilla). Suloinen aussisurffari Shane kokkasi meille tilaisuuden kunnaiksi mahtavan meksikolaisen aterian -ilmaiseksi ja ilman paitaa. Ei voi valittaa. Patriootteina pidimme maamme kunniaa ylla olemalla lyomattomia biljardissa, ja Siiri ja Paula nayttavat kylla voittavan muut myos kisakestavyydessa.

Tahdellisen tekemisen puute alkaa nakya meissa loistavana rusketuksena. En paase yli siita miten pronssisen varinen olen, tosin mun hiekkakarpasten syomat saaret on aika karun nakoiset (otokoista puheen ollen, naapurihuoneesta loytyi skorpioni, josta onneksi paastiin eroon kenenkaan vahingoittumatta -paitsi tietysti skorpionin oli kuoltava). Tyoelamaan paluu voi olla tallaisen totaalikoomailun jalkeen hankalaa. Toivottavasti edes upea vaaleanruskea ihonvari sailyy muistona naista huolettomista paivista...

Olemme jamahtaneet Mayfloweriin entista tiukemmin, vaikka vaki vaihtuu ja valilla tuntuu etta me oltaisiin oltu taalla jo ikuisuus. Eilen ostettiin tyttojen kanssa kimppaan boogie board, tai bodyboard, joka on hyva aloitus meidan surffausharrastukselle. Muuten arki on yha myohaan nukkumista, rannalla nyhjaysta ja sosiaalisten suhteiden yllapitoa iltaisin. Raportoin asunnonetsinnan/surffauksenopettelun/vapaa herran elaman edistymisesta taas tulevaisuudessa.